Kaukasia\Azerbaidzhan\Baku kollaasi 1 nettiin.jpg

Pääkaupunki   Baku
Väkiluku         9 590 159 (2013)
Pinta-ala         86 600 km2
Valtiomuoto    tasavalta
Valuutta         Azerbaidžanin manat (AZN)
Kieli               azeri
Uskonto         Islam 93 % (šiiamuslimeita)
Sähkö            220 V
Aikavyöhyke   UTC +4

Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä,Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanin alueesta lähes puolet on vuoristoa. Maan kaakkoisosan rannikon kukkuloilla on subtrooppinen ilmasto, ja siellä kasvatetaan teetä, sitruunoita ja appelsiineja. Laajimmat tasangot sijaitsevat maan keskiosassa. Sinne virtaa Kaukasukselta kahdeksan suurta jokea. Azerbaidžanin pienestä pinta-alasta huolimatta siellä on monenlaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä subtrooppisesta vuoristokasvillisuuteen.

Azerbaidžanissa yhdistyvät muinaisten seldžukkiturkkilaisten ja muinaisen Persian sivilisaation perinteet. Se oli muinaisina aikoina myös zarathustralaisuuden keskus. Maasta ei tiedetä juurikaan mitään ennen arabien valloitusta vuonna 642, jonka jälkeen se oli osana islamilaisten kalifaattia. 1200–1400-luvuilla maahan hyökkäsivät mongolit. Myöhemmin sitä hallitsivat paikalliset shirvanilaiset šaahit ja Persian Safavidien dynastia. Silkkitien reiteillä ja Kaspianmeren rannalla sijaitsevasta alueesta taistelivat osmanit, Venäjä ja Persia vuosisatoja. Viimein Persia ja Venäjä jakoivat Azerbaidžanin keskenään vuonna 1828. Nykyisen Azerbaidžanin alue jäi Venäjälle, loput siitä on Iranin Itä- ja Länsi-Azerbaidžanin maakuntia. Samalla päättyi paikallisten kaanien valtakausi. Neuvostoliiton hajottua Azerbaidžan julistautui itsenäiseksi 30. elokuuta 1991.
 

Azerbaidžan internetissä: www.azerbaijan.travel

Pikahaku