Karjala\Kiviniemi-Sortavala-Aunus-Viipuri.jpg

Kiviniemi - Sortavala - Aunus - Viipuri


Ohjelmaehdotuksia ryhmille:

1. pv
Tulo ryhmän bussilla Kiviniemeen, jonne Viipurista matkaa noin 100 km. Majoittumisen jälkeen lounas ja kiertoajelu.

2. pv
Aamiaisen jälkeen bussilla Käkisalmeen (noin 160km), jossa lyhyt tauko. Jatketaan matkaa Sortavalaan (noin 140 km). Majoittuminen ja lounaan jälkeen kiertoajelu.

3. pv
Aamiaisen jälkeen kohti Aunusta, jonne matkaa noin 200km. Majoittuminen ja lounaan jälkeen kiertoajelu.

4. pv
Aamiaisen jälkeen tutustuminen vanhoihin karjalaiskyliin: Mäkrä, Kuitezu, Pieni ja Suuri Selgy, Novinka, Pertiselkä ja Nurmoila. Kylissä on säilynyt vanhojen kylien arkkitehtuuri. Retken aikana tutustutaan karjalaisiin perinteisiin ja käydään katsomassa, miten ihmiset asuvat. Kylät sijaitsevat usein jokien varsilla, saunat ovat rannassa. Osa taloista on suuria kaksikerroksisia harmaita hirsitaloja. Aitoa karjalaiskylien tunnelmaa! Retken kesto noin 3 tuntia.
Lounaan jälkeen on mahdollista tehdä bussiretki Aleksanteri Syväriläisen luostariin, jonka synty ajoitetaan noin 500 vuoden päähän. Luostarin perustajan, Aleksanteri Syväriläisen pyhäinjäännökset katosivat vallankumouksen ja neuvostovallan aikana. Luostari muutettiin keskitysleiriksi, joka sai nimen ”Svirlag”. 1953 leiri muutettiin mielisairaalaksi. Vuonna 1997 Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen pyhäinjäännökset löydettiin Pietarista ja seuraavana vuonna ne palautettiin takaisin luostariin Pyhien Sakariaan ja Eliaan kirkkoon.
Kierros luostarialueella tehdään kävellen ja se kestää noin 3 tuntia.

5. pv
Aamiaisen jälkeen matka jatkuu kohti Viipuria, jonne Aunuksesta matkaa noin 400 km.
Majoittuminen ja illallinen.

6. pv
Aamiaisen jälkeen lyhyt kiertoajelu ja aikaa ostosten tekoon vaikkapa kauppahallissa ja torilla ennen kotimatkan alkamista.


Pyydä tarjous omalle ryhmällesi!

KIVINIEMI (Losevo)
Sakkolan pitäjä oli yksi suurimmista Kannaksen pitäjistä ja sen keskuspaikkana oli Kiviniemi, jonka kautta maantie-, rautatie- ja vesiliikenne kulki Vuokselle ja Laatokalle. Kiviniemen sillan eteläpuolella löytyy 1600-luvun linnoituksen jäänteet. Neuvostoaikana Kiviniemi oli suosittua lomakeskusten seutua ja on sitä yhä edelleen. Suomalaisten rakennuksia on säilynyt vain vähän. Kuohuva Vuoksi jakaa Kiviniemen kahtia. Talvisodan pääpuolustuslinja kulki Suvantojärven pohjoisrantaa Laatokalle.

SORTAVALA (Sortavala)
Sortavala sai kaupunkioikeudet jo 1640-luvulla. Kaupungin varsinainen kehitys alkoi vasta 1812, jolloin Viipurin lääni siirrettiin muun Suomen yhteyteen ja kaupunki rakennettiin lähes kokonaan uudelleen. Seminaari perustettiin 1880, Karjalan rata Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun 1894, Laatokan rannalle nousi sahoja, telakka ja 1930-luvulla vaneritehdas. 1930-luvun loppupuoliskolla valmistuivat myös kaupungin maamerkeiksi AS OY Riutta, Itä-Karjalan liiketalo, Hospitz ja Seurahuone. Säilyneitä rakennuksia ovat mm. lyseo, kansakoulu, Osuusliike Itä-Karjalan talo, Hospitz, Ortodoksisen kirkon hallintorakennus ja Seurahuone.
Kaupungin keskusta on säilynyt melko pitkälti entisessä asussaan ja se henkii vanhaa arkkitehtuuria ja Laatokan läheisyyttä.

AUNUS (Olonets)
Kaupunki on karjalaisuuden keskus, sillä noin 60 % asukkaista lasketaan karjalaisiin. Täällä on asuttu jo 3000 vuotta sitten. Aunuksen alueen ortodoksinen perintö on merkittävä ja alueella sijaitsee useita toimivia luostareita. Ortodoksinen kirkko sijaitsee keskustasta länteen ja luterilainen kirkko on suomalaisten vuonna 1999 rakentama. Kaupungin merkittävimmät nähtävyydet sijaitsevat keskustan ulkopuolella: kauniit ja idylliset jokivarsien maisemat, joita reunustavat ikivanhat karjalaistalot. Laatokan rantaan noin 20 kilometriä.

VIIPURI (Vyborg)
Torkkeli Knuutinpoika perusti Viipurin linnan 1293, koska ruotsalaiset tarvitsivat linnaa taisteluissa Novgorodia vastaan. Näin Viipuri sai alkunsa. Kaupunkioikeudet sille myönnettiin 1403. Suurruhtinas Iivana III liitti 1470-luvun lopulla Novgorodin Moskovaan ja 1495 sen joukot olivat Viipurin edustalla moukaroiden tykeillä kaupunkia. Viipurin puolustusta johti Knut Posse. Venäläiset olivat jo tunkeutumassa kaupunkiin, kun pamahti. Tarun mukaan Knut Posse räjäytti ruutivaraston ja tämä ns. Viipurin pamaus karkotti venäläiset. 1600-luvulla kolme tulipaloa hävitti lähes koko kaupungin. Stolbovan rauha 1617 vähensi Viipurin sotilaallista merkitystä. 1710 Viipuri antautui Pietari Suurelle. 1721 Suuren pohjan sodan jälkeen solmitussa Uudenkaupungin rauhassa Viipuri siirtyi Venäjälle. 1812 Viipuri ja muu osa Karjalaa liitetään Suomen suuriruhtinaskuntaan. 1856 avattu Saimaan kanava käynnisti kehityksen, joka jatkui aina 2. maailmansotaan saakka ja Viipurista kehittyi ehkä Suomen kansainvälisin kaupunki. Sodan jälkeen Viipuri ei unohtunut suomalaisten mielistä ja ensimmäiset matkailijat pääsivät sinne 50-luvun lopulla. Monet kaupungin rakennuksista oli raunioina ja kunnostustyöt alkoivat hyvin verkalleen.
Viipurin keskustaa on kunnostettu viimeisten 10 vuoden aikana paljon, joskin korjattavaa löytyy edelleenkin. Telakka, satama ja monet kaupat ovat tärkeimpiä työllistäjiä tämän päivän Viipurissa. Myös monet suomalaisyritykset ovat perustaneet toimistonsa kaupunkiin. Kauppahallissa käydään edelleen kauppaa, ja se onkin suomalaisten suosiossa. Pyöreässä Tornissa syödään ja tanssitaan tänäkin päivänä. Kannattaa tutustua Uno Ullbergin 1930-luvulla suunnittelemaan ja pari vuotta sitten kunnostettuun Viipurin taidemuseoon, joka toimii Eremitaasin haaraosastona tai vaikkapa hieman keskustan ulkopuolella olevaan Monrepos’n puistoon. Alvar Aallon suunnittelemaa kirjastoa kunnostetaan edelleen.

Pikahaku