SIPERIA
Siperia on vuolaiden jokien, lukuisten järvien, äärettömien metsien, arojen ja vuorten valtakuntaa. Alueella vallitsee enimmäkseen mannerilmasto ja se tunnetaan erittäin ankarista talvistaan. Huolimatta lämpimistä kesistä maa pysyy erityisesti Keski-Siperian ylängöllä ikiroudassa. Siperian koillisosassa talvet ovat kylmimmät koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Jäämeren rannikolla talvet eivät ole yhtä kylmiä, mutta vastaavasti kesät ovat hyvin viileitä. Sademäärät ovat melko vähäisiä koko Siperian alueella. Maa pysyy monin paikoin lumipeitteisenä yli kuusi kuukautta vuodessa ja vesistöt ja rannikot jäässä.
Siperian halki kulkee taigavyöhyke, joka on maailman laajin yhtenäinen metsäalue. Valtavien metsäalueiden ohella Siperian luonnonvarat ovat huomattavat. Siellä on öljy-, maakaasu-, hiili- ja malmimineraaliesiintymiä. Alueelta on löydetty myös timantteja ja kultaa ja Obinlahden ympäristön maakaasuesiintymät ovat maailman suurimmat.
Ehkä parasta matkustusaikaa luonnon ystävälle on kesäkuun alku, jolloin Siperia puhkeaa kukkaan tai syksyllä ruskan aikaan.
Nähtävää Siperiassa ja Trans-Siperian radan varrella:
|
Novosibirsk
|
Siperian”pääkaupunki”, perustettu 1893 kun Ob -joen yli rakennettiin siltaa Siperian rataa varten.
Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki, n. 1,4 milj. asukasta. |
Helsingistä
4411 km |
|
Krasnojarsk
|
miljoonan asukkaan teollisuuskaupunki Jenisein rannalla. Perustettiin linnoitukseksi jo vuonna 1628.
|
5173 km
|
|
Irkutsk
|
sijaitsee Baikalista Jeniseille laskevan Angara -joen varrella. Itä-Siperian ”pääkaupunki”, n. 600.000 asukasta.
Perustettu 1652. Baikalille, maailman syvimmälle järvelle, matkaa n. 65 km. |
6261 km
|
|
Ulan-Ude
|
on Burjatian pääkaupunki 75 km Baikalilta kaakkoon, Selengajoen varrella. Asukkaista n. 360.000.
|
6717 km
|
|
Habarovskin
|
sotilastukikohta perustettiin Amurin rannalle vuonna 1858. Nykyisin tässä Venäjän Kaukoidän ”pääkaupungissa” on
n. 600 000 asukasta. |
9601 km
|
|
Vladivostok
|
perustettiin vuonna 1860 Venäjän sotilastukikohdaksi. Se toimi myös Neuvostoliiton Tyynenmeren laivaston päätukikohtana ja ulkomaalaiset ovatkin päässeet vapaasti kaupunkiin vasta vuodesta 1992 alkaen. Asukkaita n. 600.000.
|
10367 km
|
|
Ulaanbaatar
|
tai Ulan-Bator. Mongolian pääkaupunki n. 600.000 asukasta.
|
7374 km
|
|
Peking
|
Kiinan pääkaupunki, n. 14 milj. asukasta.
|
8730 km
|
Siperian ilmasto
Siperiassa on enimmäkseen mannerilmasto ja se tunnetaan erittäin ankarista talvistaan. Huolimatta lämpimistä kesistä maa pysyy erityisesti Keski-Siperian ylängöllä ikiroudassa. Siperian koillisosassa talvet ovat kylmimmät koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Jäämeren rannikolla talvet eivät ole yhtä kylmiä, mutta vastaavasti kesät ovat hyvin viileitä. Sademäärät ovat melko vähäisiä koko Siperian alueella. Maa pysyy monin paikoin lumisena yli kuusi kuukautta vuodessa ja vesistöt ja rannikot jäässä. Siperian halki kulkee taigavyöhyke, joka on maailman laajin yhtenäinen metsäalue. Valtavien metsäalueiden ohella Siperian luonnonvarat ovat huomattavat. Siellä on öljy-, maakaasu-, hiili- ja malmimineraaliesiintymiä. Alueelta on löydetty myös timantteja ja kultaa ja Obinlahden ympäristön maakaasuesiintymät ovat maailman suurimmat. Ehkä parasta matkustusaikaa luonnon ystävälle on kesäkuun alku, jolloin Siperia puhkeaa kukkaan tai syksyllä ruskan aikaan.
Keskilämpötiloja Irkutskissa
|
kk
|
I
|
II
|
III
|
IV
|
V
|
VI
|
VII
|
VIII
|
IX
|
X
|
XI
|
XII
|
|
päivä
|
-16
|
-12
|
-3
|
8
|
13
|
20
|
22
|
20
|
14
|
5
|
-6
|
-11
|
|
yö
|
-26
|
-25
|
-16
|
2
|
1
|
7
|
10
|
9
|
2
|
-6
|
-16
|
-15
|